sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

11. tehtävä


Indikaattori kuvaa Madagascarin slummeissa asuvan kaupunkiväestön määrää prosentteina.


Olen 15-vuotias tyttö, jolla on vanhemmat, ja 8 muuta sisarusta. Asun Madagascarissa Antananarivossa slummialueella. Meillä ei ole paljoa rahaa, ja haluaisin lähteä tienaamaan sitä johonkin, että voisin elättää perhettäni. Isona haluaisin olla lääkäri tai opettaja, ja tienaisin hyvin. Kuulin, että kaupungissa tienaisi hyvin ja että siellä olisi hyvä elää. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, lähtisinkö etsimään parempaa elämää kaupungista, ja olen nyt tullut siihen tulokseen, että lähden. Halusin lähteä kotoa, sillä elämä siellä on todella köyhää, kotimme on pieni 11 henkiselle perheelle, ruoka ei riitä kaikille, sekä paikat ovat todella epähygienisiä. Lähden aamulla kotoa auringon noustua. Minua pelottaa, mutta samalla pidän toivoa yllä. Kävelen pitkin asfalttista tietä ja tulen tietullin kohtaan. Siinä minun pitää maksaa pari euroa, jotta pääsen kaupunkiin. Naisten pitää maksaa vähän enemmän kuin miesten. Kaikki eivät ole täällä tasa-arvoisia.

Kaupunki näyttää todella isolta ja erilaiselta, kuin minun slummikyläni. En osannut odottaa ihan tällaista. Kuvittelin, että kaupunki olisi vähän enemmän slummityylisempi, mutta olin väärässä ja hyvä niin. Kaduilla ei loju roskia ja muita jätteitä. Ihmisillä on hienoja vaatteita ja talot on hyvin rakennettu. Minua katsotaan halveksuvasti luultavasti vaatteideni tähden, mutta en anna sen masentaa itseäni. Tapaan erään sukulaiseni, joka on muuttanut tänne ennen minua ja hän lupasi auttaa etsimään töitä. Minun on erittäin hankala löytää töitä, sillä olen nainen, ja minulla ei ole hirveästi ennestään työkokemusta kaupungin töistä. Saan kuitenkin kovan etsinnän jälkeen töitä siivoojana erään rikkaan henkilön kodista. Ja mitä parasta, saan myös asua siinä talossa. Hän myös maksaa ihan kohtuullisesti. Voin antaa rahasta vähän vanhemmille sekä laittaa omaan säästöön opiskeluja varten. Minulla kävi todella, todella hyvä tuuri, että sain töitä, sillä täältä on erittäin hankala saada juuri minkäänlaista vakituista työtä.

Kaupungissa on paljon minun ikäisiä nuoria, mutta osa heistä asuu kaduilla, vaikka ei kuitenkaan slummeissa. Olen tutustunut pariin ikäiseeni tyttöön, mutta kenen tahansa kaveriksi ei kannata ruveta. Voi joutua suuriin ongelmiin, kuten joutua orjaksi tai päätyä johonkin rikolliseen jengiin. Kaikkiin ei todellakaan voi luottaa.

Olen nyt tienannut riittävästi koulua varten. Voin ostaa koulupuvun ja kirjat. Aloitan koulun seuraavassa kuussa, ja teen koulunkäynnin ohella runsaasti töitä edelleen ja saan asua tämän perheen luona, jonka siivooja olen. Olen todella onnekas ja erittäin kiitollinen, että sain näin hyvän uuden elämän alun. Olen rukoillut sitä pienestä asti.

10. tehtävä

Mielestäni kolme suurinta ruuan tuotantoon liittyvää ongelmaa/uhkaa ovat mm. kuivuus, joka johtuu siitä, että Madagascarin sademetsää raivataan kokoajan enemmän ja enemmän. Madagaskarin saari on tutkijoiden mukaan menettänyt jo nyt 90 prosenttia metsäpinta-alastaan. Yksi jännittävimmistä tutkijoiden löytämistä lajeista on massiivinen palmulaji Tahina spectabilis. Palmu kukkii vain kerran elinkaarensa aikana, minkä jälkeen se kuolee ja luhistuu. Tämä tarkoittaa, että metsää raivataan uudelleen ja uudelleen ihmisen tarpeita varten, jolloin kuivuuskin mahdollisesti lisääntyy. Toinen ongelma on viljelymaiden sekä ravinteiden väheneminen sekä kolmas ongelma on runsas väestön kasvu. Kaikki nämä kolme syytä johtavat ihmisten kasvavaan nälänhätään, joka on nyt jo todella suuri, ja edelleen kasvussa. Se, että ihminen raivaa maata viljelyilleen ja saa ravintoa Madagascarissa, johtaa siihen, että satoja eri kasvi- sekä eläinlajeja kuolee sukupuuttoon vuosittain. Ruuan tuotantoon liittyviä ongelmia ei ole saatu ratkaistua, koska ongelmat kiertää ns. syklissä. Kun ruoka alkaa loppua, raivataan lisää viljelysmaata, joka karsii luonnon muita ominaisuuksia, ja tällä aikaa ihmiset lisääntyvät, joka taas johtaa uudelleen nälänhädän kasvamiseen, ja sykli alkaa taas alusta. Ongelma saataisiin ratkaistua, jos olisi vain tiettyjä maan kohtia, joissa saa viljellä, ja niitä kohtia alettaisiin lannoittaa, niin maata voisi käyttää useamman kerran, sekä ihmisten lisääntymistä rajoitettaisiin jonkin verran, ettei Madagascar ylittäisi omaa kantokykyään.

9. tehtävä

Video: Ulkolinja Keski-Afrikka kuohuu.

1. Videosta näkyy, että alue on entinen Ranskan siirtomaa, sillä videossa Keski-Afrikka on kokoajan yhteydessä Ranskaan, ja Ranska voi antaa käskyjä, mitä pitäisi tehdä.

2. Konfliktilla on taustasyinä uskonnolliset syyt, sekä Keski-Afrikan presidentistä ei pidetä, koska hän ei toteuta virkansa tehtäviä.

3. Konfliktia on hankala ratkaista, sillä siinä on kyseessä monen ihmisen aatteet ja mielipiteet, jotka tulisi saada jonkinlaiseen järjestykseen. Suurin syy tähän kuitenkin on uskonnot, sillä ne aiheuttavat suurinta eripuraa ihmisten välille.

4. Konfliktilla on huonoja vaikutuksia alueen kehitykselle, sillä kun aluetta vartioidaan kokoajan aseellisesti ja ihmisiä(siviilejä) tapetaan ilman syitä, kuten keskelle tietä ammuttu mies videolla, ei ole mahdollista kehittää maata. Ihmiset piiloutuvat metsiin ja pusikoihin, koska he pelkäävät joutuvansa ammutuiksi, ja näin ei asioiden missään nimessä pitäisi olla. Kun ihmiset joutuvat pelkäämään ja piiloutumaan, ei talous pääse kasvamaan ja tilanne vain pahenee.

8. tehtävä

Mananjary on kaupunki Madagaskarin Vatovavy-Fitovinanyn alueella. Se sijaitsee Intian valtameren rannalla Ampasaryjoen suussa. Pangalanesin kanaali jakaa kaupungin kahteen osaan. Asukkaita on 29 600 (vuonna 2010).Mananjary on vaniljan-, kahvin- ja pippurintuotantoalueen keskus, jossa harjoitetaan myös kalastusta. Nähtävyyksiin kuuluu antambahoakojen joka seitsemäs vuosi järjestämä ympärileikkausfestivaali. Kaupungin pohjoispuolella Ambohitsarassa on Muhammedin jälkeläisten pystyttämäksi väitetty Valkoinen Elefantti -veistos.
Mananjaryyn saapuu suomalainen ryhmä, joka haluaa auttaa paikallisia saamaan puhdasta vettä. Suomalaiset tuovat tarvikkeita kaivoa varten, mutta paikalliset katsovat kummastuneina metallisten oudon näköisten tarvikkeiden päälle. Kukaan ei ollut koskaan nähnyt moisia. Jotkut lapset tulevat mielenkiintoisina katsomaan, mitä valkoiset ihmiset ovat tuoneet mukanaan. Suomalaiset kertovat, mitä mahdollisuuksia kaivo antaa kyläläisille. Puhdas vesi vähentää sairauksien määrää ja niin lapsikuolleisuuskin pienenee. Mananjarylaiset ovat hyvin epäileviä, etenkin vanhat ihmiset, sillä he ovat tottuneet kantamaan vettä jopa monien kilometrien päästä, eikä siinä ole ollut mitään ongelmaa. Sairaudet ovat Jumalan langettamia kirouksia, eikä niille voi tehdä mitään. 
Vastahakoisuus voi perustua siihen, että ihan tuntemattomat ihmiset tulevat kylään ja yrittävät muuttaa paikallisten kulttuuria ja perinteitä. 

7. tehtävä

Esite Madagascarista:



6. tehtävä

Madagascarin historia 1800-luvulta alkaen tähän päivään

Aasialaisperäinen merina-heimo sai vallan suuressa osassa saarta ja sopi vaikutustaan alueella kasvattaneen Ison-Britannian kanssa orjakaupan poistosta 1817, mikä vaikutti suuresti saaren talouteen.

1800-luvun alussa lähetyssaarnaajat loivat latinalaiseen kirjaimistoon perustuvan malagassin kirjakielen. 
Kristinuskon harjoittaminen kiellettiin vuonna 1835. 
Britannia ja Ranska julistivat Madagaskarin kauppasaartoon ja pommittivat vuonna 1845 Toamasinan satamaa.
Pääministeri Rainilaiarivonyn johtama hallitus kehitti maan hallintoa ja loi talonpojista uuden etuoikeutetun palvelussäädyn. Orjuutta rajoitettiin ja ulkomaankauppaa kehitettiin. Maahan perustettiin sokeritehtaita sekä vanilja- ja kahviviljelmiä. 
Ranskan uhkaa heikentääkseen Rainilaiarivony solmi vuonna 1865 kauppasopimuksen Britannian ja vuonna 1867 Yhdysvaltojen kanssa. 
Anglikaanisuus julistettiin valtionuskonnoksi vuonna 1869. 
Ranska solmi Madagaskarin kanssa rauhan- ja kauppasopimuksen vuonna 1868.
Ranskan siirtomaavallan laajentuminen keskeytti Madagaskarin itsenäisen kehityksen. Ranska aloitti vuonna 1883 sodan, mutta kärsi syyskuussa 1885 tappion Toamasinan luona. 
Vuonna 1885 Madagaskar luovutettiin Ranskan protektoraatiksi, ja kymmenen vuotta myöhemmin Ranska otti maassa vallan armeijansa turvin ja lakkautti merina-heimon monarkian.
Vuonna 1890 solmitussa sopimuksessa Ranska tunnusti Sansibariin kohdistuvat Britannian vaatimukset, ja Britannia luopui samalla oikeuksistaan Madagaskariin. Ranska aloitti joulukuussa 1894 maata vastaan uuden sodan, valtasi sen tärkeimmät satamat ja syyskuussa 1895 pääkaupungin Antananarivon. 
Kesäkuussa 1896 Ranskan parlamentti julisti Madagaskarin ja sen lähisaaret Ranskan siirtomaaksi.
Vuodesta 1897 lähtien Madagaskaria hallitsi ranskalainen kenraalikuvernööri, jolla oli lähes rajaton valta.  Talonpojat pakotettiin viljelemään vientikasveja heiltä vallatuilla plantaaseilla. Markkinatalouden kehitys synnytti paikallisen porvariston ja työväenluokan.
Toukokuussa 1929 Antananarivossa pidetty mielenosoitus vaati maalle itsenäisyyttä. Vuonna 1936 perustettiin maan ensimmäiset ammattiliitot, jotka kiellettiin vuonna 1940.
Ranskan antauduttua kesäkuussa 1940 natsi-Saksa harkitsi jättimäisen juutalaisgheton perustamista Madagaskarin saarelle. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin muun muassa kuljetusteknisten ongelmien takia.
Vuonna 1946 Madagaskarista tuli Ranskan merentakainen alue.
 Ranskalaisten harjoittama terrori herätti vuosina 1947–1948 aseellisen kapinan, jonka tukahduttamisessa sai surmansa yli 90 000 ihmistä. Maahan julistettiin poikkeustila, joka oli voimassa vuoteen 1956 saakka.
Lokakuussa 1958 Madagaskar julistettiin Ranskan yhteisöön kuuluvaksi autonomiseksi tasavallaksi. 
Madagaskar julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi (République Malagache) 26. kesäkuuta 1960. 
1970-luvun alussa maassa syntyi vakavia taloudellisia ja poliittisia levottomuuksia. 
Madagaskarin talouden syöksykierrettä ei saatu oikaistua ja etniset jännitteet nostivat päätään. Maassa tapahtui vallankaappausyritys 31. joulukuuta 1974. 
Joulukuussa 1975 järjestetyssä kansanäänestyksessä hyväksyttiin uusi perustuslaki ja Ratsirakan valinta maan presidentiksi. Maan viralliseksi nimeksi tuli ”Madagaskarin demokraattinen tasavalta” (Repoblika Demokratika Malagasy).
1977 oli ensimmäiset mielenosoitukset, joissa osoitettiin mieltä talouskurjuutta vastaan. 
Kansalaisten tyytymättömyys sai huippunsa 10. elokuuta 1991 järjestetyssä rauhanomaisessa mielenosoituksessa. Arviolta 400 000 aseetonta kansalaista marssi kohti presidentinpalatsia vaatien Ratsirakan ja hallituksen eroa ja aitoa monipuoluejärjestelmää. Presidentin turvallisuusjoukot avasivat väkijoukkoon tulen, ja satoja henkilöitä kuoli.
31. lokakuuta 1991 pidettiin kokous, jossa sovittiin demokraattisesta ja rauhanomaisesta vallansiirrosta. Kokous merkitsi käytännössä Madagaskarin demokraattisen tasavallan loppua.
Vuonna 1992 kansanäänestyksellä hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti 17-vuotisen yksipuoluevallan. 
Vuoden 2009 alussa oppositio protestoi presidentin mediakontrollia vastaan. Asevoimat tukivat oppositiota, ja maaliskuussa 2009 vaaleilla valittu presidentti Marc Ravalomanana luovutti vallan sotilaille ja lähti maanpakoon Etelä-Afrikkaan. Sotavoimat puolestaan nimittivät uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi oppositiojohtaja Rajoelinan. Eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestö SADC ja Afrikan unioni reagoivat tähän erottamalla Madagaskarin jäsenyydestään.
Syyskuussa 2011 kahdeksan puoluetta sopi demokratian palauttamiseen tähtäävistä järjestelyistä, ja marraskuussa astui virkaan niiden yhteinen hallitus. Vaaleja on lykätty useita kertoja.


Madagascarin historia uudelleen

Madagascar voisi olla nyt erittäin kehittynyt maa verrattuna nykyiseen ilman monia vallankaappausyrityksiä ja niistä aiheutuneita kapinoita, mutta ei kuitenkaan yhtä kehittynyt kuin esimerkiksi Suomi. Madagascarissa on paljon erityislaatuisia luonnonvaroja, joista olisi voinut kehittää vaikka mitä. Uniikit eläin- ja kasvilajit voisivat vetää turisteja paljon, mutta nykyään Madagascarissa on politiikka ja talous niin epävakaata, ettei sinne mene hirveästi turisteja. Sairaudet ja niiden hoito ei ole kovin hyvää muuta kuin suurimmissa kaupungeissa, ja suositeltavaa olisi mennä varsinaiselle Afrikan mantereelle hoitoon. Terveydenhuolto olisi voinut kehittyä hyvin ilman konflikteja. Madagascar on myös saarena eristäytynyt muusta maailmasta, joten tieto ei välttämättä ole kulkenut sinne hyvin. Kukaan ei tiedä, mitä Madagascarista olisi voinut tulla.

Lähteet: 


https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar#Historia

5. tehtävä

Kansanluonnekuvaukset olivat yleisiä myös suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa. Hänninen 1928.


Tämän tekstin tyyppisiä kirjoja lukeneille on varmasti syntynyt hyvin vääristynyt maailmankuva afrikkalaisista. Afrikkalaiset (neekerit) on jaettu tekstin mukaan moniin eri ryhmiin ja muihin rotuihin, ja heistä on paljon ennakkoluuloja. Tekstissä lukee, että luonteeltaan neekeri on iloinen ja lapsellinen, mutta häneen ei voi luottaa. Tämä on nykyaikana erittäin vahva yleistys, sillä olemme kaikki erilaisia, myös valkoiset ihmiset, eikä mitään ihmisryhmää voi osoittaa tietynlaiseksi. Aikoinaan mustia ihmisiä on syrjitty ja halveksuttu heidän ihon värinsä takia sekä heitä on pidetty orjina ja se on voinut johtaa näihin ennakkoluuloihin, joita asetamme niihin nykyään. Yleistyksistä on tullut niin vahva ns. "tieto", että niitä on joskus laitettu jopa oppikirjoihimme.